26. syyskuuta 2016

Pieni joulumyyjäishistoria


Meidän perheessä yksi aikakausi päättyy tänä vuonna.
Kylän Pienten Joulumyyjäisten aikakausi. 
Joulumyyjäiset järjestetään kyllä tänäkin vuonna tutussa paikassa mutta meidän perhe ei ole mukana niissä.

Viime vuonna joulumyyjäiset osuivat kahden vanhimman tyttären osalta keskelle lukion koeviikkoa. Molemmilla se jakso meni plörinäksi. Itselläkään ei ollut töistä ylimääräistä lomaa, joten joulumyyjäisten virittely tuntui melkoisen rankalta. 

Kylän Pienet Joulumyyjäiset ovat aina rakentuneet myyjien talkoovoimalla, kokoamisineen ja laittamisineen. Kaikki puotien rakentelu ja tavaroiden esillepano on tapahtunut pari päivää ennen myyjäisiä ja tämä on vaatinut yleensä lomapäiviä töistä. Tyttärien leivonnaiset valmistuvat enimmäkseen edellisenä iltana ja pitkin joulumyyjäis-viikonloppua. Työn ja huvin yhdistäminen tällä konseptilla on vaan tässä elämäntilanteessa liian haastavaa, koko perheelle. Päätös ei ollut aivan helppo, olemmehan perheenä suorastaan kasvaneet tähän vuosittaiseen traditioon.

Tähän liittyen kirjoitankin perheemme pienen joulumyyjäishistorian näiden myyjäisten osalta. :) Luulen että etenkin niille, jotka ovat käyneet myyjäisissä vasta ihan viime vuosina, tämä voi olla hauskaa luettavaa. 


Joulumyyjäiset saivat alkunsa 2008 kun muutimme maalle ja halusin kokeilla pieniä käsityömyyjäisiä, jouluteemalla, Kerroin aikomuksestani naapureille, jotka innostuivat myös tulemaan mukaan. Paikaksi valikoitui lämmitetty autotallimme. Ajankohta myyjäisille on aina ollut ensimmäinen adventti.

Ensimmäisenä vuonna autotalli oli puoliksi täynnä rakennustarvikkeita ja muita romppeita. Toiseen puoleen raivattiin tilaa että saimme jonkinlaiset pöydät viriteltyä. Kyllähän näitä kuvia on melko hupaisaa katsoa nyt vuosien jälkeen... Tyttäret olivat mukana heti ensimmäisestä vuodesta alkaen, joululaulu-jukeboxilla (lauloivat asiakkaiden toivomia joululauluja kolikkoa vastaan) ja pipareilla. Tässä vaiheessa piparit eivät olleet vielä koristeltuja... Tytöt olivat 6v., 9v, ja 11v.
Isäni oli joulupukkina, joka halaili kaikki naiset ja jututti jokaisen lapsen. :) Näistä muodostui pukin tavaramerkki... Asiakkaita kävi n. 100-120 sen viikonlopun aikana.





2009 
Mukaan tuli hiukan lisää myyjiä ja autotalli saatiin jo kokonaan käyttöön. Teimme heinäseipäistä ja juuttikankaista ihan oikeat puodit. Lunta ei ollut yhtään. Kävijämäärä tuplaantui. Tyttöjen tuoterepertuaariin oli tullut jo erilaisia pipareita ja pikkuleipiä, huopakoruja ja makeispusseja.



2010
Tyttäret ovat jo 8, 11 ja 13-vuotiaita ja tuotevalikoima on laajentunut. Mukaan on tullut vaahtokarkkitikkareita, pipareita jalostetummassa muodossa, koristeita ja koruja. Kävijöitä tuli hiukan lisää ja kysyntää tämän tyyppiselle konseptille totisesti oli.





2011 
Muorin Glögilässä hyörii joulumuori, pukin toivottaessa tulijoita tervetulleeksi.
Tänä vuonna meillä oli ulkokeittiö, jossa kävijät pystyivät nauttimaan joulumyyjäislounaan, ulkotulella keitetyn hernekeiton tai pannulla tehdyn paellan. Ahkera kokki tuli virittämään tulia otsalamppu otsalla jo aamuyöllä keittoa varten ja minä pari tuntia nukkuneena luulin että joku tuli murtokeikalle... Huvimajamme oli jo valmistunut tässä vaiheessa lopullisesti ja minulla oli kransseja ja pihatuotteita siellä. Koko perhe täysillä mukana, isäntäkin oli nikkaroinut puulaatikoita. 





2012
Viimeinen kerta kun joulumyyjäiset olivat autotallissamme. 
Kävijöitä alkoi olla jo sen verran, että pihapiiri ja autotalli alkoi käydä pieneksi.
Tyttöjen tonttupajassa muffinsseja, koristeita  ym. pipareiden ja herkkujen lisäksi. Tyttöjen tonttupajasta oli muodostunut pienempien vieraiden lempipuoti herkkuineen. Kädenjälki parantunut vuosi vuodelta, neitien iät 10, 13 ja 15. Joulumuorilla ja Joulupukilla 40v. hääpäivä joulumyyjäispäivänä.




Kuva: Hanna Lind

Kuva: Hanna Lind


2013
Joulumyyjäiset siirtyivät läheiselle kylätalolle, Puutossalmen kylätalolle.
Väljyyttä tuli hiukan lisää, samoin lämmin glögilä-tila.
Tässä vaiheessa rakentaminen työllistyikin hiukan, kun talo saatiin käyttöön vasta pari päivää ennen myyjäisiä. Autotallissamme olimme rakentaneet myymälän edellisenä viikonloppuna. 




2014
Parkkiohjaukseen saatiin nuoria salskeita vesipalloilijoita ja johan alkoi kiitoksia tulla parkkiohjauksesta! :) Pojat möivät myös joukkueensa hyväksi Metzgerein nimikoituja makkaroita. Joulumuori ja Joulupukki olivat jo sen verran vanhoja etteivät jaksaneet osallistua ja glögilää piti Puutossalmen kyläyhdistys.
Tyttärien tuotteiden esillepano ja pakkaaminen kehittynyt. Vuosien aikana pipareiden teossa muokkautunut omat tehtävät jokaiselle, Ada tekee taikinat, yhdessä tekevät ja paistavat ja Aurora & Aliisa koristelevat. Etenkin Aurora pikkutarkka koristelussa...






2015
Ennätysmäärä kävijöissä.
Alun hässäköistä ei ole kuvia. :)
Kahvilaa piti Hiltulanlahden koulun vanh.yhdistys.
Tuotteet ovat muokkautuneet joka vuosi hiukan. Ajankohtaisia asioita mutta myös kestosuosikkeja. Itsellä tuotteet muokkautuneet alkuvuosien ompelupainotteisista enemmän kestävään kehitykseen ja kierrätykseen. Kierrätys on lähellä sydäntäni ja sen vuoksi kierrätystuotteiden tekeminen on minusta mielekkäintä. Olen käyttänyt vuosien aikana vanhoja tölkkejä, purkkeja, lasia, nahkatakkeja, farkkuja, lakanoita, pöytäliinoja, ruokailuvälineitä, puuta, ikkunoita, kakkuvuokia, piparimuotteja, vanhoja koruja jne. jne. Vanhasta materiaalista tehdyssä tuotteessa on myös tarinaa.




Myyjäisissä on ollut kivaa että on saanut tavata paljon erilaisia ihmisiä, jopa tutustua heihin. Meillä on ollut sellaisia kävijöitä, jotka ovat käyneet joka vuosi ensimmäisestä vuodesta alkaen. On hienoa kuulla, että tämä on ollut yksi tapahtuma mitä he odottavat joka vuosi.
On myös kivaa jos olemme voineet innostaa uusia käsityön harrastajia ja askartelijoita omalla esimerkillämme. 
Itselle parasta antia on myöskin ollut se että tämä on ollut koko perheemme yhteinen harrastus ensimmäisestä vuodesta alkaen. Koko perhe on osallistunut täysillä myyjäisiin monella eri tavalla. Tämä on ollut sitä yhteistä laatuaikaa (vaikka välillä rankkaakin sellaista) parhaalla mahdollisella tavalla. Se on voinut tarjota tyttärille hyvää oppia elämään monella eri saralla; työtä pitää tehdä paljon, on opittu leipomaan taikinan teosta lähtien. Kädentaitoja on opittu askarteluissa, käsitöissä, koristeluissa jne. Esillelaittoa, tuotteen ulkomuodon ja houkuttelevuuden ajattelua, asiakaspalvelua, myyntitaitoja ja ylipäätään tiimityöskentelyä. Tähän ei ole missään vaiheessa pakotettu, tytöt ovat aina halunneet olla omasta halustaan mukana ja tehdä kuten muutkin. Heistä on kasvanutkin melkoisia leipureita, joiden leivonnaisia kaveritkin aina haikailevat. 

Senkin vuoksi tämä myyjäisistä jättäytyminenkin on koko perheen päätös. 

Haluamme koko perhe kiittää lämpimästi kaikkia myyjäisissä tavalla tai toisella mukana olleita ihmisiä! On ollut hienoa huomata että tällaisille myyjäisille on ollut kysyntää. 

Ihan tekemättömäksihän tämä perhe ei osaa heittäytyä, mutta ajan ja paikan voi valita tilanteiden mukaan. 

Kannattaakin seurailla blogini facebook sivuja, siellä kerromme jatkossa jos olemme jossain mukana tai mitä ylipäätään touhuamme!

Oikein hyvää syksyn jatkoa kaikille ja joulunodotusta, kuten tämä jouluperhe sanoo!... :)

Piia








18. elokuuta 2016

Puolen vuoden hiljaiselo


Puolessa vuodessa on tapahtunut paljon.
Siksi ehkä hiljaiselokin...
Esikoinen sai valkolakin ja hänen huonekin päivitettiin "ison tytön huoneeksi". Ehtinee vielä ainakin vuoden nauttia siitä... :)

Pihaelämääkin on hiukan ehditty viettää.


On kestitty vieraita, marjastettu, kokkailtu grillisalaatteja ja lakkiaisiin mies nikkaroi pöydänkin lankuista, jotka ovat oman tontin puista.


Lomamatka suuntautui tänä vuonna Tanskaan ja ensimmäisen kerran esikoinen jäi pois, kesätöitä tekemään. Silja Symphonylta mies nappasi noro-viruksen matkaan (kuukausi pahimman epidemian jälkeen...) ja niinpä lomaviikko meni pönttöä halaillessa vuoron perään... :( Yksi ainoa päivä oli aurinkoinen, tosin meren rannalla sekään ei ollut kovan tuulen vuoksi lämmin. Sellainen matka tällä kertaa...


Onneksi heinäkuun viimeinen viikko tarjosi lämmintä ja aurinkoista ilmaa ja pääsimme nauttimaan koko perheen veneretkistä ja mökkeilystä pariin otteeseen.

Jatkuvaa vipinäähän tämä meidän perheen elämä on, eikä loppua vielä näy...
Vinkiksi että instagramin puolelle ehdin useammin päivittelemään, käy kurkkaamassa siellä kuulumisia!

Ihanaa elokuuta ja pimeneviä iltoja! Tunnelmavaloja kehiin!

- PiiaS -




30. maaliskuuta 2016

Pääsiäisen herkkuhetki








Voi kuinka pääsiäinen toikaan kaivatun muutaman päivän vapaan!
Hiihtoloma meni enempi vähempi sairastellessa, joten vapaasta ei paljon voinut nauttia.

Oli aikaa ja energiaa leipoa ja tehdä ruokaa, asiat joista pidän kun saa tehdä rauhassa ja tunteella. :)
Leivoin ruisleipää ja rahkapullia ja tytär leipoi mustikka-valkosuklaakakun.
Tehtiin hyvää ruokaa mm. merenelävä risottoa ja poronpaistia. Tänä vuonna jäi lammas hankkimatta.

Kävimme myös laskettelemassa ja pilkillä, myöskin asioita joihin suhtaudun intohimoisesti!

Maanantaina korkattiin huvimaja-kausi, nauttimalla herkkukahvit ulkosalla. Huvimaja on ollut hyvä lukupaikka meidän abillekin, samalla saa aurinkoterapiaa ja raikasta ilmaa!

Sain joululahjaksi näitä ihania Marimekon mukeja ja tottahan toki niitä on käytettävä! Hirvensarvikin on enoni metsästys-saaliita ja tykkään siitäkin kovasti!

Ihanaa kun kevät saapuu!

Mukavaa keväistä viikkoa kaikille!

* PiiaS*


6. maaliskuuta 2016

Ruisleipää!


Vuorokauden tekeytynyt juuri

Hiivan liuotus veteen

Valmis kohonnut taikina

Leiväksi leivonta

Tunnin kohotuksen jälkeen

Valmiit leivät uunissa

Ihanaa!

Olen vuosia haaveillut leivänteosta omassa leivinuunissa mutta en vaan ole saanut aikaiseksi. Kävin jo kerran naapurissa maatalossa leivänteko opissa mutta niinpä vaan jäi katsomiseksi koko juttu. 
Tästä leivänteosta jutun löydät TÄÄLTÄ.

Kaksi viikkoa sitten naapuri tuli meille aamupäiväksi kahden ämpärin ja jauhosäkin kanssa.
(Tällaisesta kädestä pitäen opista tykkään... laiskan on pakko käydä hommiin!)

Naapuri oli edellisenä päivänä laittanut taikinan juuresta alulle ja meidän keittiössä taikina viimeisteltiin ja leivottiin leivät. 

Tässäpä teillekin resepti jos joku haluaa kokeilla itse.
Eikun leipomaan! (Itselläni taikina juuri kohoamassa, kohta leivotaan leivät.)

TAIKINAJUUREN OHJE: (2 leipää)

1/2 - 1 dl hapanleipätaikinaa (juuri) tai
3 viipaletta hapanta leipää
1 l vettä
1l ruisjauhoja

Ota juuri pakkasesta jääkaappiin sulamaan edellisenä iltana. 
Liuota haaleaan (+25 astetta) veteen hapanleipätaikina tai leipäviipaleet, joista kuori on poistettu.
Lisää ruisjauhot puuhaarukalla vatkaten. Anna juuren käydä huoneenlämmössä pyyhkeellä peiteltynä vähintään 24 tuntia välillä sekoittaen. Valmis juuri tuoksuu raikkaan happamalle ja kuplii voimakkaasti. 



TAIKINA:

50 g hiivaa
1 dl vettä
2,5 rkl suolaa
n. 1,5 l  ruisjauhoja

Elvytä taikina lisäämällä 2-3 dl taikinan ruisjauhoista juureen pari tuntia ennen taikinan valmistamista.
Liuota hiiva veteen ja lisää seos taikinajuureen. Lisää suola. Lisää ruisjauhoja (n. 12 dl) ja alusta taikina käsin, kunnes se alkaa "natista" ja irrota käsistä.
Käytä reikäleipataikinaan n. 2 dl vähemmän jauhoja. 
Anna taikinan kohota n. 1,5 kertaiseksi ja leivo siitä leivät. Käytä leipomisessa mahdollisimman vähän jauhoja, mutta jauhota valmiiden leipien pinta.

Säästä pieni pala taikinaa (n. 2dl) seuraavaa leipomiskertaa varten. Näin leivän aromi kerta kerralta paranee. Pakasta taikinapala muoviin käärittynä ja liuota se puoliksi sulaneena haaleaan veteen kun alat valmistaa taikinaa.

Anna leipien kohota liinalla peitettynä (n. tunti) Kohotuksen aikana leipien pinta saa vähän repeillä. 
Paista leivät uunin alatasossa 200 asteen lämmössä  n. 1,5 tuntia. Kypsä leipä kuulostaa pohjaan koputtaessa ontolta. Jäähdytä ritilällä liinalla peiteltynä.


Mukavaa sunnuntaita, meillä alkoi hiihtoloma!

PiiaS







20. helmikuuta 2016

PENKKARIT 2016





TJ0!
Tuota huutoa kuuluikin sitten torstaina.
Vanhin tytär vietti torstaina penkkareita Kuopion Klassillisella lukiolla. 
Nuoria riitti 6 rekan lavalle heidän koulustaan. 

Penkkariasu vahvistui loppuvuodesta, Ensimmäinen ajatus oli geisha, joka oli vielä vuosi sitten suunnitelmissa. Seuraavaksi tuli Maleficent. Loppuvuonna Star Wars huuman myötä ajatus lukittui Prinsessa Leiaan. Tytär on katsonut kaikki Star Wars elokuvat ja on fani, joten luonnollinen valinta. Asua katsottiin ensin nettikaupoista, mutta huonon tarjonnan ja laadun myötä päädyttiin ompelemaan itse  - siis mami...

Vyö oli kuulemma tärkeä osa ja se tehtiin nahkapaloista, valkoisesta sekä hopean värisestä. Ympyrä-koristeet tein juomatölkin pohjista, kierrätystä piti saada tähänkin!
Tölkeistä pohjat pois leikkaamalla. Hionnan jälkeen kiinnitin pohjat  käsin ompelemalla neljästä kohdasta. 


Klassikkalaisten äidit (ja ehkä tyttäretkin, miespuolisista en tiedä...) olivat leiponeet nuorille lähes 1000 suolaista ja 1000 makeaa leivonnaista kahvitukseen. Määrä oli järkyttävän iso, mutta leivonnaiset hupenivat hyvää vauhtia kaikkien lukiolaisten ja paikalla olleiden huoltajien & opettajien suuhun.


Tytär ystävineen koulun pihalla.

Penkkarishown jälkeen nuoret kipusivat kuorma-autojen lavalle valmiina ajelulle.

Katseet tulevaisuudessa...:








Hauskaa tuntui olevan ja riemua & karkkeja jaettiin kadunvarrella vilkuttaville. Ytimekkäät huudot kaikuivat autojen lavoilta. Upeita asuja, hyvin olivat nuoret varustautuneet päivään! Itseäni hymyilytti Stubbiksi pukeutunut kaveri, jolla oli juustohöylä rintataskussa... (valitettavasti kuvaa ei ole.) Osa nuorista ainakin seuraa muutakin kuin instagram-selfieitä (tai sitten juuri niitä :P).

Nuorimmaisen karkkisaalis oli järkyttävä, reilu 2 kg karkkia. Oli varautunut kassin kanssa kadunvarteen, ehkä isosiskon kavereilta tipahteli normaalia enemmän karkkia...

Tällaista tänne touhutupaan. Ensi viikolla onkin sitten taas uudet touhut... Kuopion konservatoriolla Talvikamari-festivaalit koko viikon ajan ja neidit tanssimassa maanantai- ja tiistai-iltoina.
Kannattaa käydä tsekkaamassa ohjelma, paljon ilmaisia konsertteja pitkin viikkoa!


Oikein hyvää viikonloppua kaikille!